Descriptive Verbs : Slow Movement In Olonets Karelian

Descriptive verbs : Slow movement in Olonets Karelian

Muga kui toizisgi suomelas-ugrilazis kielis, on karjalas äijän kuvailijua verbii. Täh postavukseh olen kerännyh hiĺĺazua liikkumistu kuvailijoi verbilöi.

Like other Finno-Ugric languages, Karelian has many descriptive verbs. In this post I've gathered some verbs that describe slow movement.

VERB LIST

to sneak, to move quietly and slowly hiivuo, hiidrie, hiibiä, hispua, hydrie, ĺiivie, vizeröittiä, hidvelöittiä

to sneak in secretly ńulata

to slouch hizistä, hizajua

to move slowly in one's own pace kuďvelehtua, kublelua, käpettiä

to move laboredly and slowly kidžaittua, hyzelöittiä, elvie

to move cumbersomely höńťittiä, kömpiköijä, köbistä, köńťitä, kömssiä, käpyldiä, kämitä, kömitä, käńńitä

to move complicated or windingly (eg. in zigzag) vidveröittiä

to stagger, to move unstably kötteröittiä

to slack off, to move lazily or time-wastingly hydelehtiä, hydelöittiä, kupettua, taglastua, nojelehtua, sevaija, čoksua, töllöillä

to go on all fours (of eg. a toddler) löššie, löššittiä, rybie, ryvissä, ryödiä, mammerehtua

EXAMPLE SENTENCES

Kondii peril kublelou. Bear moves slowly out in the back. Reboi hidvelöittäy nenä muas. A fox moves quietly with its nose on the ground. Jänöi vidveröittäy konzu kunnepäi. The rabbit jumps about here and there. Kaži händiä vizeröittäy. The cat moves its tail slowly. Vahnu hebo mennä kidžaittau dorogua myö. An old horse slowly slouches along the road. Kažinpoigu jo käńńiöy astuu. The kitten already takes little steps. Lapsi kämpiöy pordahie myö. The child clumsily climbs the stairs. Lapset rybietäh lattiel polvilleh. The children walk on all fours on the floor. Lapsi bobazil elostau da mammerehtau. The child plays with toes and walks on all fours. Humalniekku muadu myö rybižöy. A drunk person crawls on all fours on the floor.

Kägöi

Pajuo vie täs kirjutettavua Äijygo, sano, Kägöi, iel on? Linnas minul eliä vai tagamual, Kivenny vai tiähtenny olla roih, vie roih.

Päiväine, minuh kačahtai vai, Käit minun ičessäh kobristutah, Vai porohua ollou, sytytä net, net kai. Kenbo tulou yksinästy jälgie myö,

Vägevät da rohkiembat piät omat pandih Toras, kai hyö. Vähä kedä jäi, ken kesti loppussah, Tervehen jäi, ei säristä käit täl mual, Тäl mual.

Päiväine, minuh kačahtai vai, Käit minun ičessäh kobristutah, Vai porohua ollou, sytytä net, net kai. Kusbo nygöi olet, oma valdaine, Kenenkebo sit huondestu jo vastuat, Sanot, vai et.

Sinunke on hyvä, paha sinuttah, Pletin alle puututin hardiet dai piän, Dai piän.

Päiväine, minuh kačahtai vai, Käit minun ičessäh kobristutah, Dai porohua ollou, sytytä net, net kai

Alguperäine pajo: Кино — Кукушка Kiändäi: Tatjana Baranova

Descriptive verbs : Speech in Olonets Karelian

to talk trivially, to waffle nonsense vätškiä, väńčöttiä, vožĺata, viĺčottua, tarbuo, tallata, šöhlätä, mällätä, blažie, melie, lorpottua

to keep talking, to waffle on böböttiä, pöpöttiä, pärpättyä, papattua, bubettua, pupettua

to talk indirectly, to beat around the bush viguroija, tabailla, punelehtua, poverkoija, priťehköijä

to insult čällätä, ńimitellä, ńokata, šahńie, treťťuija, rugaija

to talk unclearly mählätä, häglätä, šäglätä, mäkeldiä, häkäldiä, šäkäldiä, väglättiä, tallata, ńäńńättiä, tolmuaččie, šäblättiä, šäpettiä, šäkšättiä

to stutter mykettiä, ekettiä, ykettiä, ököttiä, nakaštua, ängyrdyä

to talk stiffly duokata

to talk rarely duokkanoija

to talk hoarsely rompottua, röglöttyä

to start talking or laughing loudly rehistyö, rehevyö

to talk with a lot of Finnish influence suomendua, ruoččindua

EXAMPLE SENTENCES

Talking nonsense

Hänen kel ei sua ńi mih luaduh luaďiekseh, häi ainos vätškäy. One can't get anything done with him, he's always waffling nonsense.

Mene iäreh vätškämäs tyhjiä. Go away with your empty talks.

Vožĺuau pagizou, kai syllet suus pakkuu. He's all talk, just spit dropping from his mouth.

Vožĺai pagizi, ńi padah pandavua ei ole. Talked emptily, nothing to put into the pot (nothing concrete).

Vai tyhjiä viĺčottau. Keeps waffling nonsense.

Tarbou midä puuttuu. Speaks rubbish.

Beating around the bush

Viguroiččou vai, ei kohti sano. Keeps beating around the bust, won't say directly.

Insulting

Hyö toine tostu kaikekse čällättih. They kept calling one another all sorts of names.

Sanoi šahńi. Insulted; said very meanly.

Sanal ńokkai. Insulted (pecked with a word).

Talking unclearly

Pagizi čälläi, ei suannuh ellendiä ńimidä. Slurred, one couldn't understand anything.

Midäliene tolmuači, en ellendännyh. Waffled god-knows-what, I didn't understand.

Pehmiel kielel talluau. Speaks unclearly (lit. treads with a soft tongue)

Šäblätti kuda midägi putilleh ńi ellendännyh en. Waffled something I didn't understand.

Mykettäjen pagizou. Speaks with a stutter.

Misc

Pagizou rompottau köräkäl iänel. He speaks with a hoarse voice.

Veseldyi da rehistyi pagizemah. Got drunk and started to speak with a loud voice.

Kieldy suomendau. Keeps mixing Finnish into one's speech.

Finally got my Karelian study material 👌 Feels good man

Colours in Finnish, Karelian, Estonian and Veps

väri - väri - värvus - muju ~ colour värikäs - värikäs - värvikas - mujukaz ~ colourful kirjava - kirjavu - kirju - kirjav ~ multicoloured sateenkaari - ukonkuari - vikerkaar - jumalanbembel’ ~ rainbow valkea - valgei - valge - vauged ~ white musta - mustu - must - must ~ black harmaa - harmai - hall - hahk ~ grey ruskea - maksankarvaine - pruun - bur ~ brown vihreä - vihandu - roheline - vihand ~ green keltainen - keldaine - kollane - pakuine ~ yellow oranssi - kelduruspakko - oranž - ruskedpakuine ~ orange punainen - ruskei - punane - rusked ~ red violetti - fioliettu - violetne - ruskedsinine ~ purple sininen - sinine - sinine - sinine ~ blue

Young Ukrainian girl seemingly from Poltava (Полтава) 1935❤️

(Colourised by me~)❤️